Aloitus

Alkuunpääseminen on näköjään lähes ylitsepääsemättömän vaikeaa. Olen tehnyt tätä blogia (ulkoasut jne) aamusta asti, kirjoittanut monta riviä sitä ensimmäistä merkintää ja tässä edelleen ollaan. En halua, että mua tunnistetaan joten en voi kauheasti kai alkuun kertoa itsestänikään oikein mitään. Tein tämän blogin siksi, että mulla on hyvin, hyvin paljon asioita joista täytyisi puhua jollekin. Asioita, joita en voi siinä varsinaisessa blogissani kertoa, koska se ei ole anonyymi ja sitä lukevat monet tuttuni. En halua kertoa heille näitä asioita, ainakaan blogin välityksellä.

Olisi paljon sanottavaa, mutta en todellakaan tiedä mistä aloittaisin. Asiat, jotka on helppoja ja ennenkaikkea järkeviä kirjoittaa ensimmäiseen merkintään, saattaisivat paljastaa mut. Toisaalta... kuinka suurella todennäköisyydellä tätä eksyy kukaan lukemaan?

Ehkä kerron jotain hyvin lyhyesti itsestäni: Olen 20- vuotias naisenalku, naimisissa ja kissaihminen henkeen ja vereen. Asun jossain päin Suomea enkä opiskele tai käy töissä. Olen sairaslomalla.

Haluaisin vielä sanoa sen, että tällä blogilla ei ole todellakaan tarkoitus saada huomiota tai sääliä. Ja varoitus etukäteen, ettei lukijat säikähdä: Jotkut merkinnät tässä tulevat ehkä olemaan täynnä järjetöntä negatiivisuutta ja suoraansanottuna paskaa. Tämä on minun roskakorini, elämäni kaiken paskan ja pahan jätesäiliö. En vielä tässä vaiheessa voi sanoa tämän olevan mikään "masennuksesta toipumis-blogi", koska tällä hetkellä en ole toipumassa. Jumitan paikoillani tai vajoan pikkuhiljaa vielä syvemmälle, en tiedä.

Ja yritän kirjoittaa tänne kyllä niistä pienistä ilonaiheista, auringonsäteistä risukasassa. Ne juuri ovat niitä asioita, miksi yleensäkään haluan käsitellä näitä asioita ja saada itseni kuntoon.